- AQU-sarjan vesikiertolämmittimet mullistavat työmaiden olosuhdehallintaa yhdistämällä virallisten alipaineistajien (HEPA ilmanpuhdistimien) ja vesikiertolämmittimien ominaisuudet. Suuritehoiset puhaltimet yhdessä EN:1822-2019 standardin mukaisen HEPA-suodatuksen kanssa vähentävät mahdollistavat A) HEPA-suodatuksen, ja laitteiden käytön työmaan yleisilmanpuhdistimina ja B) ympärivuotisen käytön. Näin työmaille ei synny ylimääräisen kaluston tarvetta tuoden kustannustehokkuutta sekä työmaalla, että kalustonhallintayhtiölle.
HEPA-suodatus on lisävaruste AQU-sarjan laitteisiin, jolloin laitteet voidaan varustella HEPA-käytölle myös myöhemmässä vaiheessa.
AQUT APUNA PÖLYNHALLINTASUUNNITELMIEN LAADINTAAN:
Pölynhallinta ilmanpuhdistimin jakaantuu työmailla käytännössä aina “Yleisilmanpuhdistukseen” sekä “Pölytyöilmanpuhdistukseen”. Yleisilmanpuhdistus on pääasiallisesti passiivista, jossa laitteet sijaitsevat melkolailla samoilla asennuspaikoilla pitkiäkin aikoja. Pölytyöilmanpuhdistuksen tulisi aina olla aktiivista, jossa ilmanpuhdistuskalusto kulkee pölyävien työvaiheiden ja pölytyö lohkojen mukana, jolloin ilmanpuhdistuskaluston tarve pieneen merkittävästi, pölyt saadaan kiinni heti syntylähteeltä, ja näin pölyt eivät pääse likaamaan pintoja eri puolin työmaata, ja työturvallisuus säilyy hyvänä. Aktiivinen pölytyöilmanpuhdistus yhdessä hyvän yleisilmanpuhdistuksen kanssa tuovat merkittäviä säästöjä työmaalle niin kalustokuluissa, suodatinkuluissa, siivouskuluissa kuin työtehokkuudessa ja työviihtyvyydessä.
Vaihe 1. Yleisilmanpuhdistus
Suunniteltaessa työmaan olosuhdehallintaa, voidaan tuleva lämmityssuunnitelma laatia samalla työmaan pölynhallinnan näkökulmasta. Sijoittamalla AQU-lämmittimet kerrosaloille normaalin lämmityssuunnitelman mukaan, ja varustamalla laitteet HEPA-suodatuksella, toimivat laitteet heti alusta asti työmaan kerrosalojen yleisilmanpuhdistimina. Tällöin monesti erillisiä HEPA-ilmanpuhdistimia ei kerrosaloilla tarvita. Lämmitinkalusto HEPA-suodattimin voidaan näin myös ottaa käyttöön jo selkeästi varsinaista lämmityskautta aiemmin, ja laitteet voivat olla osana työmaan pölynhallintaa koko työmaan ajan, ja kytkettynä osaksi lämmitystä lämmityskausilla. Näin työmaa säästää myös ylimääräisissä asennus- ja logistiikkakuluissa, ja kalustonhallintayhtiö saa kustannussäästöjä pidempien vuokrajaksojen kautta, sekä vähäisemmän varastointitarpeen ansiosta.
Vaihe 2. Muu pölytyökohtainen ilmanpuhdistuskalusto
Kun yleisilman puhdistus on hallinnassa, tulisi pystyä arvioimaan muun pölytyöilmanpuhdistuksen kalustotarvetta. Oleellista olisi saada arvioitua mahdollinen maksimikalustotarve. Todellinen kalustotarvemäärä on usein tätä matalampi. Oleellista pölytyöilmanpuhdistuksessa on ymmärtää suodatuskettoimen / ilmanvaihtokertoimen merkitys. Mikäli pölyävien töiden ilmanpuhdistus on suoritettu riittävällä tehokkuudella, ja kyseisten tilojen jälkihuuhtelu on ollut riittävän pitkä, pysyy sekä pölytyötilat, että työmaan yleisilma yleisilmapuhdistimien avustamana erittäin puhtaana. Pölyävien töiden yleisilmanpuhdistuskertoimen suositus on 6xtunnissa. Toisin sanoen esimerkiksi 1000 m3 tilaan saavutetaan 6 kerroin kun ilmanpuhdistuskaluston minimi ilmanpuhdistuskapasiteetti on 6000 m3/h. Kun suodatuskerroin tiedetään voidaan määritellä jälkihuuhteluaika. 6 kertoimella pölytyötilassa olevien laitteiden tulisi teoreettisesti pysyä päällä ja osastoinnin paikallaan min. 65-70 minuuttia pölyävän työn päättymisen jälkeen, jotta tilan ilma ehtii puhdistua takaisin puhtaaksi. Tosin sanoen 6 kerrointa käytettäessä tila ei suinkaan puhdistus joka 10:s minuutti, vaan ilma raahaa ilmaa painavampia pölyhiukkasia suodattimille, josta syntyy huuhteluaika. Pölyävässä työssä on sallittua käyttää pienempääkin kerrointa, esim. 2x, mutta tällöin jälkihuuhteluaika kasvaa 3,5-4h tasoon, ja myös pölypitoisuudet työn aikana sekä riskit sen leviämiselle ovat korkeammat.
Kun edelliset ymmärretään voidaan laskea kaluston maksimitarvearviota esimerkiksi seuraavasti:
1. Suurimman pölytyölohkon koko työmaalla (m3)
2. Kalustotarve suurimpaan pölytyölohkoon x6 (kertoimella)
2. Montako tällaista tilaa voi olla samanaikaisesti käynnissä maksimissaan
Esimerkki:
1. Suurimman pölytyölohkon koko 1500 m3
2. Kalustotarve 6 kertoimella = 6×1000 m3/h = 9000m3/h
3. 3 pölytyölohkoa maksimissaan samanaikaisesti = kokonaiskalustotarve 3x9000m3/h = 27000m3/h
Toisin sanoen kyseisen työmaan pölyävien töiden maksimikalustomitoitus olisi 27000 m3/h, eli esimerkiksi 4000 m3/h suodatustehon ilmanpuhdistimilla 27000/4000= ~7 laitetta.
Vaihe 3. Kohdepoistolaitteet ja laastinsekoituspisteet
Viimeisenä kohtana on hyvä suunnitella pölyävien työpisteiden kohdepoistot / ilmanpuhdistimet. Sirkelöintipisteet, laastinsekoituspisteiden kalusto jne.
Yllä esitetyllä tavalla AQU lämmittimet ovat osa työmaan kokonaisvaltaista pölynhallintaa, ja pölynhallinnan suunnittelu sekä kalustotarpeiden määrittely yksinkertaistuu merkittävästi.
